Minun Milieuni – Keramiikkataiteilija Leena Kouhia

Minun Milieuni – Keramiikkataiteilija Leena Kouhia

Leena, millainen on sinun Milieusi? 

Asun puolisoni Tapani Rinteen ja Liisa-koiramme kanssa omakotitalossa keskellä kaupunkia, kerrostalon sisäpihalla. Asunto on entinen metallipaja, joka rakennettiin 1920-luvulla, eikä siinä ole yhtään suoraa linjaa. Tilassa on vino katto ja ikkunapenkit. Joka huoneessa ikkunat on eri kokoisia ja ne luovat erilaisia raameja maisemalle. Meillä on oma piha, lasiterassi ja raparperipenkki. Vanha tiiliseinä kertoo menneestä ajasta. 

 

 

Kotimme on hassu, ja se siinä ensisilmäyksellä viehättikin. Vinksinvonksin-meininki korostuu sisustuksessa; lähes kaikki kalusteemme on käytettynä hankittu: 4 metriä pitkä umpitamminen ruokapöytä, jossa on kaarevat jalat, Hans Wegnerin CH25 -tuoli, Vegnerin Thonet-keinutuoli, Carl Malmstenin sohva, vanha poliisilaitoksen arkistokaappi. Lisäksi meillä on paljon taidetta. Se, mikä tuntuu kodilta on henkimaailman juttuja. 

Vietän paljon aikaa myös työhuoneellani, jossa samankaltaiset sisustusratkaisut toistuvat. Vanha patinoitunut puu on minulle tärkeä materiaali. Se toimii taustana keramiikkatöilleni, joissa haen rouheutta ja pelkistettyä muotokieltä. 

 

 

Millaisia tunnelmia haet väreillä?

Minulla on primitiivinen selkärankaote väreihin. On vaikea verbalisoida sitä, mistä itseä puhuttelevat värit tulevat. Elämäni väripaletti koostuu sävyistä, joista hiekkapaperilla tai juustohöylällä on höylätty terä pois. Haen pehmeyttä ja off-ajattelua vahvoissakin väreissä. Suosin maansävyjä.

Puhtaat, kovat värit, kuten punainen, ovat vaikeita minulle. Riippuu tietysti siitä, onko kyseessä sisustus, huulipuna tai auto? En rajaa mitään pois, mutta käyttötarkoitus vaikuttaa valintoihini. Kyse on siitä, miten väri käyttäytyy materiaalin ja valon kanssa.

 

 

Olen luonteeltani eläväinen ja sosiaalinen, mutta samalla nautin suunnattomasti yksinolosta. Olen vastakkaisuuksien ihminen. Vaikka keramiikkatyöni ovat pelkistettyjä, en ole minimalisti. Voin ihailla muiden minimalistisia asuntoja, mutta instasta tallennan itselleni muistiin englantilaisia rönsyileviä kartanosisustuksia, kukkatapetteja ja -tyynyjä. Rakastan ääripäitä. 

 

 

Mistä inspiroiduit viimeeksi?

Oranssista. Oikein törkeän kirkkaan oranssista. Ostin kengät, jotka ovat appelsiinin väriset, lähes neonoranssit! Tämä yllätti itsenikin, sillä yleensä en pidä oranssin skaalasta. Nautin myös Studio Joanna Laajiston suunnittelemasta uudesta Cafè Savoysta Helsingissä. Se oli upea illalliskokemus! Mietin, mikä tämä oljenkeltainen valo tai väri on, joka ympäröi minua kaikkialta? Siitä tuli käsittämättömän hyvä olo. Lontoon matkallani taiteilija Frederic Leightonin kotimuseon värimaailma inspiroi sitruunankeltaisen ja turkoosin yhdistelmillään. En haluaisi itse asua niin koristeellisessa ympäristössä, mutta värien ja tyylien yhdistelmä oli vaikuttava.

Leenan Milieu-sävyt:

SJLO1 Afternoon White
SJLO05 Celadon Grey Green
021 Water Green
025 Baltic Blue

Minun Milieuni